Vinkkejä "4kk hulinoihin"
Vastasyntynyt saattaa nukahtaa helposti missä ja milloin tahansa - ilman, että häntä tarvitsee erikseen nukuttaa. Kun vauva kasvaa, tilanne kuitenkin muuttuu. Usein vauvan nukahtaminen alkaa kestää pidempään, unipätkät voivat etenkin päivällä olla vain puolen tunnin mittaisia ja yöunikin tuntuu menneen rikki. Mitä ihmettä on tapahtunut?

Vauvan kasvaessa unen fysiologia muuttuu. Melatoniinin tuotanto alkaa käynnistyä ja ympäröivä maailma kiinnostaa nukkumista enemmän. Kolmen-neljän kuukauden iässä tämä alkaa näkyä edellä mainittuina haasteina: nukahtamisvaikeuksina, lyhyinä päiväunina ja katkonaisina öinä. Mikä sitten avuksi?
Nukahtamisen vaikeudet johtuvat usein kahdesta syystä: siitä, ettei vauva ole oikeasti ollut vielä riittävän väsynyt nukahtaakseen, ja siitä, että nukuttamistilanne tulee yllätyksenä vauvalle, eikä hän ole ehtinyt riittävästi rauhoittumaan ja laskemaan vireystilaansa nukahtamiseen sopivaksi. Ensimmäiset kitinät tai haukoittelukaan ei välttämättä tarkoita, että vauva olisi jo valmis nukahtamaan. Vauva saattaa tylsistyneenä vaikuttaa väsyneeltä. Jos nukuttaminen kestää aina pitkään, voi olla, että vauvaa kannattaisi vielä hetken aikaa viihdyttää valveilla ennen nukuttamista. Kun vauva sitten on varmasti riittävän väsynyt, on hyvä rauhoittua hieman ennen nukuttamista. Rauhoittuminen onnistuu helposti samoina toistuvien nukkumaanmenorutiinien kautta. Rutiinit voivat olla esimerkiksi hämärässä sylittelyä, vaipanvaihto, ja syöttö. Mitä tahansa, mikä on helppoa toteuttaa aina ennen nukuttamista, ja mikä rauhoittaa vauvaa!
Kun valveillaolopätkä on riittävän pitkä, voi unikin kestää pidempään. Joskus vauvan kanssa ollaan kierteessä, jossa vauva nukkuu aina niin lyhyet päiväunet, ettei jaksa valvoa pitkään, ja koska valveillaolo on ollut hyvin lyhyt, ei taas untakaan riitä kuin hetkeksi. Pidentämällä valveillaoloa (vauvan jaksamista seuraten), voi siis yrittää pidentää vauvan unipätkiäkin. Vauvaa ei kuitenkaan saa valvottaa kohtuuttomasti, eikä kannatakkaan. Liian pitkä valvominen nimittäin aiheuttaa vauvalle myöskin unihaasteita. Yliväsymys ei kuitenkaan tule ihan varkain, vaan vauva kyllä ehtii näyttää selviä väsymysmerkkejä jo hyvissä ajoin ennen niin sanottua "yliväsymystä". On myös hyvä tietää, että monille vauvoille on luontaista nukkua vain lyhyitä päiväunia, eikä tilanteessa välttämättä ole mitään korjattavaa. Jos vauva tuntuu jaksavan lyhyillä unilla hyvin, ei unia tarvitse väkisin yrittää jatkaa. Siinä on riskinä päiväunimäärän kasvaminen liialliseksi, jolloin yöunet alkavat rakoilla.
Riittävän pitkät valveillaoloajat päivällä auttavat myös yöheräilyihin. Jos vauvan unentarpeesta liian suuri osa täyttyy päivällä, unipainetta ei yksinkertaisesti riitä yöajalle tarpeeksi. Neljän kuukauden iässä monille sopiva valveillaoloaika on noin kaksi tuntia. Tämä on tietysti yksilöllistä, joku ei meinaa millään jaksaa tuota aikaa, kun toinen posottaa helposti kolmatta-neljättä tuntia virkeän oloisena. Sopiva valveillaoloaika löytyy oman vauvan viestejä seuraten (muistaen, että kaikki tyytymättömyys ei tarkoita väsymystä!).
Uniohjaus sopii hyvin hulinoita kokevan perheen avuksi unia ehjentämään. Jo lukuisat perheet ovat olleet tyytyväisiä Perheonneksi -uniohjaukseen, jossa uniohjaajan avulla optimoidaan unirytmi ja muut nukkumiseen vaikuttavat tekijät mahdollisimman hyvän, iänmukaisen unen turvaamiseksi!
-Pediatrinen uniohjaaja Anniina Korkiakoski